keskiviikko 24. tammikuuta 2024

Presidentinvaalit 2024, jännäksi käy.

Presidentinvaalit ovat olleet Median kesto-uutisaihe alkaneen vuoden ja tätä uutisointia jatkuu vielä seuraavat lähiviikot, kunnes uusi presidentti on astunut virkaansa. Puolueiden nokittelu oman ehdokkaansa ylivertaisuudesta ja kilpailijoiden huonommuudesta on täydessä vauhdissaan, joten vaikka edustamani puolueen ehdokasta olenkin jo äänestänyt, niin joidenkin mielestä tuskin tekstissäni poikkean vallitsevasta linjasta. Yritän silti kumminkin. 

Ihmettelin hetken Hesarin viimeistä galluppia, tuore Hesarin tentti mielessä myöskin. -Tentti oli mielestäni hieman jopa ala-arvoinen, mutta ehdokkaat onnistuivat nostamaan tentin tasoa lopulta selvästi. Oletan, että ensimmäisen kierroksen kärkinelikon vaaleissa muodostavat Stubb, Halla-aho, Haavisto ja Rehn, keskinäiseen järjestykseen kantaa ottamatta.  Ensimmäinen asia, johon gallupissa kohdennan ihmettelyni, on Stubbin että Aaltolan kannatuksen putoaminen. Sitä ei selitä se, että Stubbin kannatus valuisi Aaltolalle, sillä Aaltolankin kannatus on pudonnut kuin lehmän häntä. Uskon että ehdokkaiden esiintymiset ja ehdokkaista esiin käyvät erot ovat pääsyitä kannatuksen tiputukselle, etenkin Stubbin kohdalla. Sama pätee Haaviston kohdalla, joskin SDP:n ehdokas tuntuu pitävän vielä vakaudellisimpia kannattajansa takanaan eivätkä kaikki ole kaikonneet Haaviston tai Li:n tueksi. Haavisto ei toisin sanoen vakuuta riittävästi vasemmiston kannattajia vielä tässä vaiheessa vaalia.

Rehn ja Halla-aho ovat esiintyneet vastauksissaan viime tenteissä edukseen, enkä kyseenalaista kummankaan nousua, mutta kyseenalaistan hieman sitä, miten Presidentin roolia nähdään ja koetaan mediassa edellytettävän... Mm. Halla-ahosta on liikkui yhden tentin jälki-analyyseissä mainintana, ettei tämä tulisi Median kanssa kovin hyvin juttuun, totuus lienee se, että todellisuudessa ei hänen tarvitsekkaan, ja, kysynkin mikä on tämän mediasuhteen merkitys, presidentin toimenkuvassa? -Se on mielestäni sivuseikka, vaikka Mediaa onkin kunnioitettava vallan vahtikoirana. Presidentin roolissa oleellista on vahvan auktoriteettisyyden omaaminen positiivinen etu, mutta yhteistyöhön muiden kanssa tulee presidentinkin kyetä. Tämä yhteistyöhön kykeneminen ei päde Mediaan, vaikka Median kanssa toimeen on tultavakin, sitä on kunnioitettava ja sen kysymyksiin on vastattava asianmukaisesti. Kaveeraaminen Median kanssa ei tule mielestäni kysymykseen, ja mm. Stubb tässä mokasi Ilta-Sanomien Timo Haapalan kanssa räikeästi. Auktoriteettisuutta puuttuu häneltä mielestäni vielä turhan paljon. Uskon että Presidenttinä Halla-Ahokin pärjäisi siinä missä Niinistökin Median kanssa, tai kuka tahansa presidentti. Koen myös, että tenttien vastauksissaan Halla-aho on muuttunut uskottavammaksi aiemmasta. Ei pidä sekoittaa, taustalla on edelleen se sama tuttu, vanha Halla-aho, jota on vaan siloiteltu nyt enemmin presidenttikelpoiseksi. Uskon että vaikutus toiselle kierrokselle menijöihin tulee sekoittumaan Halla-ahon myötä huomattavasti, sillä monella suomalaisella pyörii mielessä kysymys, että tarvittaessa Rautaa vai Rakkautta, rajalle, jos tosipaikka tulee. Ja tässä Halla-ahon linja taitaa kääntyä sinne raudan puolelle, mikä vetoaa hänen kannattajiinsa.

Pystyn uskomaan Stubbiin liittyvät mediassa esitetyt spekulaatiot. Esiintyminen ja kampanja muutoinkin antaa kuvan henkilöstä, joka menee sata lasissa koko ajan eteenpäin. -Missä on vakaa harkinta, ja asioiden punninta? Myös muiden kuin Suomen, kannalta, sillä pitää muistaa, että Suomen sen käsillä olevan asian kautta tuleva etu, ei välttämättä ole aina kokonaisvaltaisesti se Suomen paras etu. Uskon että Niinistö on kaudellaan, kuten aiemmatkin presidentit, ymmärtänyt, ja huomioinut toiminnassaan tämän seikan, kokonaiskuvan ymmärtäneenä. En pysty uskomaan, että Stubb lopulta kykenisi samaan, taikka Haavisto. Näistä kahdesta ehkä paremmin kumminkin Haavisto.

Omaan silmään pisti Ylen henkilötentissä Haaviston vastaus Fortumin Caruna- kauppoihin liittyen, "muuten Fortumin hallitus olisi eronnut". Haaviston olisi mielestäni tullut ymmärtää, että siinä tapauksessa Fortumin hallitus olisi sitten vaihtunut, sillä pääomistajan omistajaohjausta olisi tullut kunnioittaa vaikka se yhtiön hallituksen tahtotilaan ei olisi vastannutkaan. Toki Haavisto siinä oli oikeassa, että sähkön siirtomaksut olisi kumminkin kallistuneet, olisi verkot olleet sitten Fortumin taikka nykyisen Carunan. Se oli seurausta 2011 Tapaninpäivän myrskystä (tuli aika liiankin hyvä hyvitys silloisesta sähkökatkosta itsellekin). Sähkön toimitusvarmuuden parantaminen on ollut siis välttämätöntä ja se työ jatkuu Carunalla edelleen. Vastauksessa kiertely silti ei ollut perusteltua, ja uskon että asian muistavat sen panivat merkille. Koen myös jollain tavalla, että vaikka Haavisto olisi toisella kierroksella, ei hän saa vanhoillisimpia äänestäjiä taaksensa loppupeleissä toivomallaan tavalla. Jollain tavalla vähän tätä Haaviston puolesta jopa pelkäänkin.

On tunnustettava, että Rehniin itsellä on liittynyt hieman ennakkopelkoja, ei ehdokkaan ominaisuuksien ja osaamisen, vaan esiintymisen puolesta. Tässä Rehn on jopa yllättänyt itseni omaksi edukseen. Kannatus on noussut gallupeissa, ja luulen että moni Keskustalainen on muukin epäröinyt tämän asian kanssa. Omat pelkoni liittyvät Rehnin osalta enää puolueen yleiseen kannatukseen, ja ehdokasasetelman tuomaan vaikutukseen, josta saadaan vastaus vaalipäivänä. Oman puolueen ehdokasta en lähde moittimaan, mutta en osaa kehuakaan. Suurelle yleisölle Rehn saattaa edelleen olla turhan tuntematon, ainakin itselle hän on edelleen melko vieras. Mutta presidenttiehdokkaista itse koen hänen ominaisuuksien olevan lähimpänä sitä, mitä Suomen aiemmat presidentit ovat olleet.

Sitten pienemmän kannatuksen omaavien ehdokkaiden spekulointia: Vähemmällä kannatuksella yllätyspotentiaalisin voisi olla Vasemmistoliiton Li. Hän ei toki gallupkärkeä uhkaa, mutta saattaisi hyvinkin viedä Haavistolta kannatusta huomattavasti Juttaa paremmin pois, sillä mielipiteet ja pointti on monessa asiassa hyviä, toki varsin vasemmistolaisia, mutta sitten tulee se Mutta: Li sortuu mielestäni nyt turhaan "räksytykseen", johon Hesarin tentissä Liike Nyt:n Hjallis takertuu irtopisteiden toivossa... Nahistelu on turhaa ja ärsyttävää kyseisten ehdokkaiden kesken, Li ei siitä ole onneksi pahemmin vielä provosoitunut, mutta voisi pienillä muutoksilla saada hyvänkin kannatuksen. Se, että Demarien vasenta laitaa on asemoitunut Li:n taakse, ei lupaa Urpilaiselle hyvää, ja kertoo SDP:n sisäisestä sekasorrosta mielestäni karua kieltä. Tämä kannattaa pitää mielessä seuraavien eduskuntavaalien alkaessa lähestyä.

Omasta mielestäni Aaltolaa, Stubbia, että Haavistoa yhdistävää kannatuslaskua nimittää ehdokkaiden ylimielisyys. On selvä, että Haavisto -ilmiö on nyt näihin vaaleihin kadonnut, ja Stubb -hype on alkanut sulaa. Aaltolan taas koen alkujaankin menneen Median virittelemään ansaan. Aaltola itsekin taannoisessa Sanoman tentissä totesi, että Ilta-Sanomien spekulointi Aaltolan sopivuudesta presidenttiydestä nosti pohdinnan käyntiin, ja tässä sitä sitten ollaan. Itse näkisin, että mediassa laskeskeltiin, että kerran Aaltola on tikun nokassa positiivisella hypellä esillä, voidaan oman talon lehtiä saada myytyä vähän paremmin kun viritellään hypeen vähän lisäkierroksia. Ja siinä Sanoma-media on onnistunut varmasti hyvin, -Aaltolan kustannuksella. Itsellä on tästä johtuen pieni sääli käynyt Aaltolaa kohtaan, en sanoisi etteikö hänellä kykyä ja osaamista olisi. Mutta kokemusta ei, ainakaan tarpeeksi. Uskon että seuraavissa eduskuntavaaleissa Aaltola on kyllä kovaa valuuttaa saada mukaan ehdokkaaksi. Epäilen että Aaltola ei tälle tielle kumminkaan ole lopulta lähdössä, mutta saapa nähdä.

Kehuja on lisäksi annettava RKP:lle. Se ei asettanut presidentinvaaleihin ehdokasta, vaan tulee keskittymään europarlamenttivaaleihin. Ja näin ollen RKP voi keskittyä nyt täysillä europarlamenttivaaleihin, ja aloittaa kampanjassa keskittymisen siihen vaaliin. Liike Nyt ja KD:n Essayah ovat käytännössä puolueen asiaa esiin tuonnin vuoksi ehdokkaina, ja siinä mielessä on pieni sääli että tähän joukkoon on vajonnut myös Demarien Jutta Urpilainen. 

Pitää myös muistaa, että Presidentinvaalit ovat henkilövaalit. Puoluekannatuksen kanssa vaalilla ei ole periaatteessa mitään tekenmistä. Mutta toki se samalla mittaa, miten uskollista tai lojaalia puoluekoneisto on omaa ehdokastaan kohtaan, ja sitä kautta hieman puolueen kannatustakin kuvastaa kaikesta huolimatta.

Mielenkiintoista vaalipäivän odotusta kaikille, käykää kaikki runsain joukoin äänestämässä!

-AJ

lauantai 30. joulukuuta 2023

Uusi vuosi, uudet kujeet?

Talvi alkoi aikaisin, vähän liiankin aikaisin. Tähän talveen viisastuneena, olohuoneremontin myötä hankkisin lämpöpumpun, joskin kokemusta sellaisesta ei ole. Paljon opeteltavaa, totuteltavaa ja sisäistettävää on varmasti vielä pitkän aikaa. Alkanut pakkasjakso laittoi hankinnan heti tositoimiin, ja kyllä kämppä on ihan riittävän lämpimänä pysynyt. Yläkertaankaan en pattereita ole päälle laittanut. 

Kuntapolitiikkaa tai politiikkaa muutenkaan en ole unohtanut, vaikka on tullut seurattua kaikessa hiljaisuudessa. No, tämänpäiväiseen lehteen julkaistiin mielipidekirjoitukseni, "Asuntomessut toisi Salolle potkua" Tässä ohessa kirjoitukseni:

Salossa harkitaan parhaillaan Asuntomessujen hakemista kaupunkiin. Päätös hakemuksesta oli määrä tehdä tämän vuoden puolella, mutta sitä on nyt lykätty.

Koko Suomen asuntomarkkinat elävät tällä hetkellä suvantovaihetta, ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on pudonnut selvästi. On kuitenkin muistettava, ettei tilanne jää pysyväksi, eikä kysyntä tai asuntojen tarve ole kadonnut, ostopäätöksiä on vain lykätty.

Saloon halutaan edelleen muuttaa ja asettua elämään, niin omistusasuntoihin kuin vuokralle.

Kysynnän kohdistumisesta Saloon tulisi olla huolissaan: Seudun asuntokanta on ikääntynyttä ja uudempien asuntojen tarjontaa on niukasti. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, niin kilpailun asukkaista vievät muut kaupungit.

Tämä koetaan yhtenä huolena asuntomessujen onnistumiselle. Toisena huolena vaikuttaa olevan se, riittääkö Salossa tarpeeksi rakennuttajia ja saadaanko tarpeeksi hankkeita vireille. Sopii kysyä, koetaanko yleisesti Salon olevan liian syrjässä, vaikka olemmekin kasvukolmion sisällä?

Siksi päättäjiltä sopii edellyttää kaukonäköisyyttä ja rohkeutta tehdä kaupungin elinvoimaisuutta parantavia päätöksiä, sillä Asuntomessujen järjestäjätkin odottavat messuille runsaasti kävijöitä.

On muistettava, että asuntomessuja haettaisiin vuosien päähän, ja ne toteutuisivat aikaisintaan 2030-luvun taitteessa. Päätös silti, hankkeiden vaatiman ajan huomioiden, toimisi piristysruiskeena alueen asuntokannan uusiutumiselle ja Salon markkinoinnille.

Pelkkä messujen hakeminen näkyisi varmasti nopeasti mm. Salon keskustassa rakentamishankkeiden aloituksissa. Kaavahankkeita on vireillä runsaasti, mutta ajankuvan takia yleinen ilmapiiri on parhaillaan odottava.

Asuntomessujen teemoitus ja monipuolisten toteutusratkaisujen mahdollistaminen merkitsee paljon tämän päivän maailmankuvassa rakennuttajille. Messualueen tulisi sijoittua Korvenmäen ekovoimalaitoksen kaukolämmön tarjonnan piiriin, jotta rakennuttajille on tarjota mahdollisuus valita myös toimitusvarma lämmitysratkaisu usean vaihtoehdon lisäksi.

Koulun läheisyys ja luonto- ja liikuntamahdollisuudet olisivat tärkeitä vetovoimatekijöitä rakennuttajalle.

Kestävä, kotimainen puurakentaminen voisi toimia ilmastoystävällisenä messuteemana, mikä tukisi kaupungin profiloitumista ja viestittäisi kaupungin strategisia tavoitteita suurelle yleisölle.

Julkiset palvelut, liikenneinfra ja asuminen täydentävät toinen toistaan kehittyäkseen ja tuottaisivat messualueelle lisäarvoa ja mahdollisuuksia myöhemminkin, mikäli tonttimaata alueelta on riittävästi tarjolla.

Salolla on kiitettävästi olemassa olevaa tonttitarjontaa, mutta kysyntä palautui ennalleen satasen tonttikampanjan päätyttyä.

Kampanjan uusimista kannattaisi messupäätöksen yhteydessä vakavasti harkita, sillä kampanjoivia kuntia Suomesta löytyy nytkin, ja sillä pyrittäisiin saamaan kilpailuetua rakennuttajien sijoittumisessa Saloon.

Rakennuskulut kun tuskin ovat laskemassa lähiaikoina, ja pitkällä aikavälillä kampanja maksaa itse itsensä kiinteistöverotuloina kaupungille takaisin.

Toiseksi Salo voisi pyrkiä profiloitumaan vuokra-asumisen edelläkävijänä, mm. kaupungin vuokra-asuntoja omistavan yhtiön asuntokannan kehittämisen kautta.

Omistusasunnon hankinta on jokaiselle kuluttajalle iso päätös, ja vuokra-asuminen on ajankuvassa kasvattanut suosiota. Vuokrataloyhtiön menneisyydestä kumpuava negatiivinen maine on karistettava taakse joka tapauksessa, jos asuntomessuja kaupunkiin haetaan.

Ari Järvinen

LKV

rakennus- ja ympäristölautakunnan

varajäsen (kesk.)

En halunnut ottaa aiheeseen sen enempää kantaa paikkaan tms., mutta pointti, että asiassa tulisi nähdä suuri kuva ja kokonaisuus, pitäisi päätöksiä tehdessä pitää mielessä ja julkista keskustelua käydä asian ympärillä enemmän, saivat kirjoittamaan. 

Toivottavasti kirjoitus tältä osin poikii jatkokeskustelua.


Hyvää Uutta vuotta 2024 kaikille!